03.04.2007 11:31

Good Charlotte: Good Morning Revival (Epic)

Ensimmäisen levynsä vuonna 2000 julkaissut neopunk bändi Good Charlotte on myynyt yli kahdeksan miljoonaa levyä ja edennyt uransa neljänteen albumiinsa. Levyn sinkku Keep Your Hands Off My Girl on kasvanut lyhyessä ajassa isoksi hitiksi radioasemilla. Good Charlotten toistaiseksi suurin radiohitti I Just Wanna Live löytyy bändin edelliseltä levyltä The Chronicles Of Life And Death, mutta uudesta sinkusta povataan vieläkin hurjempaa hittiä.

Tämänkertaisesta levyarviosta taitaa tulla allekirjoittaneen ensimmäinen blogi-kirjoitus eli aloitetaanpa. Otin aiemmin tänään käsittelyyni Good Charlotten tuoreimman levyn Good Morning Revival, jonka levy-yhtiö oli minulle ystävällisesti lähettänyt. Kuunneltuani levyn läpi muutaman kerran aloin valmistella siihen liittyvää arviota. Aina silloin tällöin päätän ottaa arvioon mukaan myös ulkomusiikillisia aspekteja. Tällä kertaa ne liittyivät levyn sisälehdessä olevaan jumalattoman pitkään kiitoslistaan. Kirjoitukseni sisälsi hienovaraista sarkasmia sekä bändin jäseniä että tuota omituista traditiota kohtaan. Good Charlotten jätkät tekevät sentään omaa musiikkiaan työkseen, siis ansaitakseen rahaa. Niin tekee vitosen saumaa hitsaava duunari Åkerin telakallakin, mutta ei hän siitä huolimatta kirjoittele kymmenien ja taas kymmenien nimien kiitoslistoja loppupäivän ratoksi.

Päästyäni alkuun Good Charlotten tuoreimman levyn arvioinnissa, jätin sarkasmin ja siirryin pohtimaan post-punk/punk revival genren tilaa amerikkalaisessa populaarikulttuurikentässä. Totesin, että kyseessä on kestogenre, jonka bändit nousevat ja hiipuvat, mutta itse genre on pysytellyt vahvasti pinnalla. Esimerkiksi otin Blink-182:n sekä Alien Ant Farmin, josta siirryin Green Dayn kautta arvioitavana olevaan Good Charlotteen sekä heidän uusimpaan levyynsä. Muutamien vertailujen jälkeen kohdistin arvioni Good Charlotten uusimman levyn sisältöön eli biiseihin sekä niiden tuotantoon. Totesin, että uusimman levyn ensimmäisenä sinkkuna julkaistu Keep Your Hands Off My Girl on kaikesta ohuudestaan huolimatta mielettömän koukuttava biisi, jonka kertosäkeessä kuultava oouuhh-ouuhh huudatus iskee hittihermoon kuin kuuma veitsi voihin. Homma siis toimi erinomaisesti, eikä biisin muuten kovin pinnallinen kokonaisuus haitannut menoa ollenkaan. Totesin myös, että raivostuttavinta koko Good Charlotten tuotannossa (nyt pitää välillä tallentaa tämä päiväkirja/levyarvio) on aina ollut sen selkeä pinnallisuus, jonka sekaan on kuitenkin piilotettu koukuttavia yksityiskohtia. Lopuksi yritin analysoida levyn muuta tuotantoa sekä nykyisen punk revivalin suhdetta alkuperäisen punkin kapinalliseen otteeseen. Panin merkille, että nykypäivän post-punk bändit ovat itse asiassa todella kilttejä, lähinnä koulurakkaudesta lyriikkansa ammentavia pojankoltiaisia, jotka eivät vielä hetkeen tule tekemään vallankumousta tällä planeetalla.

Perin positiivisen arvioni loppupuolella päätin vihdoin tallentaa sisällönjulkaisujärjestelmän tekstieditorille kirjoittamaani arviota kun huomasin, että piuhan toisessa päässä nököttävä ja kieli pitkällään tekstejäni odottava palvelin oli kuukahtanut ja kirjoittamani teksti oli hetkessä kadonnut bittiavaruuteen. Todettuani tehdyn työn näin ollen menetetyksi, aloitin melko rauhallisen laskutoimituksen (yhdestä kymmeneen toimii näissä tapauksissa), jonka jälkeen päätin ottaa asiaan uuden näkökulman. Syntyi päiväkirjamerkinnän ja levyarvion ristisiitos.

Niin ja todettakoon vielä tässä yhteydessä, että koko tämän päiväkirjamerkintäni ajan taustalla on soinut Good Charlotten uusin levy, joka on ärsyttävän mukiinmenevää punk revivalia ja räikeän laskelmoitua teinarikamaa. Tuosta rehellisyydestä pitää palkita. Siksi isot pojot.

Pojot: ****
Teksti: Jaakko Jäntti
Kuvat: Epic