18.12.2007 12:18

Celine Dion: Taking Chances (Columbia)

Maailman eniten myydyimmän naisartistin uusi englanninkielinen albumi on Celinen miljoonien fanien hartaasti odottama. Celine Dion on uransa aikana myynyt käsittämättömät 175 miljoonaa levyä ja palkittu yli tuhannella viihdealan palkinnolla. Taking Chances on Celinen uusi englanninkielinen albumi yli kolmeen vuoteen, jonka Dave Stewartin ja Kara DioGuardin kynäilemä samanniminen sinkku on jo alkanut soimaan maamme radioissa ja on jo Top 16 hitti Euroopan radiolistalla.

Viisi vuotta Las Vegasin paahtavassa kuumuudessa ei tunnu kovin kiihottavalta ajatukselta. Mutta tuon maineikkaan pelihelvetin ikeessä Celine Dion on viettänyt päivän jos toisenkin, sillä Kanadan kuuluisimmalla laulajattarella on ollut peräti viiden vuoden kiinnitys Ceasars Palace -hotellissa. Tuona aikana Celine on heittänyt keikan jos toisenkin autiomaahan matkanneille pelihulluille. Nyt homma on ohi, sillä Celinen viimeinen Vegasin keikka oli kuluvan kuun 15. päivä. Tolkuttomasti levyjä urallaan myynyt laulajatar ei jää suinkaan lepäämään laakereillaan, vaan lähtee maaillmankiertueelle, joka starttaa ensi keväänä kahdeksan konsertin voimin Johannesburgista, Etelä-Afrikasta, missä osa konsertin tuotosta menee hyväntekeväisyyteen. Kaikkiaan kiertue kattaa viisi mannerta, 25 maata ja yli 100 kaupunkia.

Celine Dion ei ole kuulunut koskaan suurimpiin suosikkeihini, eikä Titanic -elokuvasta tuttu My Heart Will Go On (mikä lienee Celinen kaikkien aikojen kovin hitti) ole juurikaan innostanut tutkimaan syvällisemmin mimmin tekemisiä. Se on tullut selväksi, että Celinen ympärillä on aina pyörinyt tukku musiikin ammattilaisia, eikä uusin Taking Chances ole poikkeus tuossa tapauksessa. Mukana uudella levyllä on mm. sellaisia tekijöitä kuin  Evanescence- yhtyeen miehet Ben Moody & David Hodges, Dave “Eurythmics” Stewart, Tricky, John Shanks sekä Linda Perry. Tuon jengin jäljiltä soundi on juuri niin hiottua kuin vain kuvitella saattaa. Tuon saman hiomisen voi todeta jo levyn kansilehdessä, jossa rankasti retusoitu Celine patsastelee tukka pystyssä kuin valkoisen rodun ikioma Cleopatra. 

Levyn kannen taiteellisesta annista vastannut Maria Paula Marulanda ei ole säästellyt Photoshopin filttereitä Celineä muokatessaan. Sama kosmetiikka huokuu levyn biiseistä. Niissä ei ole jälkeäkään elämän jälkeensä jättämästä rosoisuudesta. Kaikki on steriiliä, mutta onneksi silti sopivan lennokasta.

Taking Chances on Celinen mittapuulla mitattuna heviä kamaa 

Taking Chances on mahtipontisuudestaan huolimatta myös paikoin oikein menevä lätty. Otetaan esimerkiksi Shakiralta pöllitty  Eyes On me, jonka rytmiikassa on selkeitä latinopop-tuulahduksia. Sinänsä mukavan biisin pisteitä laskee ärsyttävän naiivit syntikkajutut, joista tihkuu läpi opportunistinen tapa luoda keinotekoisesti eksotiikkaa biisin taustalle. Kara DioGuardin ja David Stewartin yhdessä kirjoittama avausraita Taking Chances on kaikessa jylhyydessään komeaa kuultavaa. Loppua kohti paisuvassa mahtailussa on kaikki elementit Celinen uudeksi todelliseksi lippulaivaksi. Ja hyvä niin, sillä My Heart Will Go On alkaa olla arsyttävällä tavalla puhkisoitettu elostelu.

Levyltä löytyy myös muutama Aldo Novan rustaama värssy. Miehestä ei olekaan kuulunut mitään vuosikymmeniin. 80-luvun jättihitti Alone (silloisena esittäjänä oli Wilsonin siskosten bändi nimeltä Heart) on säilynyt lähes alkuperäisessä muodossaan, eikä biisin lähes täydellistä AOR-kaavaa ole syytä muuttaa miksikään muuksi. Ann Wilsonin ja Celinen laulutyylit ovat sen verran samankaltaisia, että Celine lienee ollut nuoruudessaan ihka oikea Heart-fani.

Taking Chances osoittaa, että Celine Dion osaa tulkita mahtipontisia ja sentimentaalisia kappaleita mahtavalla sykkeellä. Valitettavasti Celineltä puuttuu tietty sielu tulkinnasta, eikä sitä korvaa edes huippuunsa hiottu tekniikka.

Pisteet: ***½
Teksti: Jaakko Jäntti
Kuvat: Columbia