08.09.2008 07:56

Alice Cooper: Along Came a Spider (Steamhammer/SPV)

Legendaarisen Lissun 30:s albumi on Cooperille tyypillinen rakkaustarina sarjamurhaajasta nimeltä Spider, jonka tavaramerkkinä on kääriä tappamansa ihmiset silkkikankaaseen. Hän myös valitsee uhrinsa harkiten, summittaisen tappamisen sijaan. Tavatessaan (mahdollisesti) viimeisen uhrinsa hän kuitenkin rakastuu tähän, eikä kykene viemään tapposuunnitelmiaan loppuun. Albumin tuotannossa ja biisien teossa ovat olleet mukana Danny Saber ja Greg Hampton.

Vanha kauhupappa on taas täällä. Kuusikymppinen Alice Cooper ei malta olla pois rock-kuvioista, vaikka miehen naamavärkki alkaa jo oikeasti muistuttaa tuonpuoleista hirviötä. 70-luvulla oman horror-juttunsa lanseerannut maestro on urallaan tehnyt kaikenkervaista materiaalia. Siinä sivussa mies on heittänyt ilmoille myös muutaman klassikon kuten No More Mr. Nice Guy, Billion Dollar Babies ja School´s Out. Miehen viimeisin iso hitti oli vuonna 1989 julkaistu Poison, jonka taustalla hääri kultasormi Desmond Child. Poisonin jälkeen Alicea ei olla nähty tai kuultu top 10 -listoilla.

Vaikka Alice ei ole riehunut viikatteen kanssa tappamassa muita tähdeksi pyrkiviä poloisia, mies on puuhastellut melko aktiivisena niin sanotulla ruohojuuritasolla eli juuri siellä missä suurin osa jengistä omaa uraansa tekee. Kunnioitettavan tuulenhalkojan omaavan ilkiön uusin  Along Came a Spider -levy on sarjamurhaajateemalla etenevä rakennelma, jonka materiaali lepää pääsääntöisesti kolmikon - Cooper- Danny Saber- Greg Hampton - harteilla. Ja kun kolmikko on saanut rauhassa työstää biisejä, ne ovat myös muotoutuneet melko tiiviiksi kokonaisuudeksi. Levyltä ei muutaman kuuntelun jälkeen nouse esille mitään erityistä helmeä, jos sellaiseksi ei lasketa levyltä irroitettua singeä Vengeance Is Mine tai mukavasti 70-lukulaista I´m Hungrya. Raskaan poljennon kera eteenpäin tarpovassa Vengeance Is Minessa vierailee itse Slash, jonka ylimalkaiset vinguttelut ovat saaneet biisissä sen verran paljon tilaa, että välillä biisiä voisi luulla kitaralegendan sooloksi. Onneksi Slashin ote on kauttaaltaan tyylikästä ja tuo biisiin roppakaupalla asennetta.

Slashin lisäksi vanha veijari on saanut houkuteltua mukaan tosi-tv taatana viime vuosina kunnostautuneen Ozzy Osbournen, joka on ollut mukana kirjoittamassa biisiä Wake the Dead. Biisi kulkee Alicen ja Ozzyn duettona, ja hyvin kulkeekin, Ozzyn ääntä kun ei voi yksinkertaisesti vastustaa. Kummankin miehen äänessä on sellaista narinaa ja natinaa, että kauhufiilikset on luotu jo hyvissä ajoin ennen ensimmäisenkään monsterin saapumista pelipaikoille. Sävellyksenä Wake The Dead ei mikään klassikko tule olemaan, ja siksi se sopiikin hyvin teemaan. Catch Me If You Can rokkaa oikein olan takaa, vaikka kertsikka onkin tehty noin miljoonaan kertaan.

Mikään mestarinäyte Along Came a Spider ei ole, mutta vaikka Alicen eläkeputki häämöttää jo horisontissa, kyseessä on ihan kelvollinen ja paikoin jopa kiinnostavia biisejä sisältävä lätty.

Pisteet: ***
Teksti: Jaakko Jäntti
Kuvat: Steamhammer